Miten pysähtyä arjessa, kun kaikki ympärillä käskee kiirehtimään?

Arki on tänä päivänä yhä useammalle jatkuvaa kiirettä ja suorittamista. Päivät täyttyvät erilaisista vastuista, aikatauluista ja vaatimuksista, ja usein tuntuu, että pitäisi jaksaa vähän enemmän. Olla vähän tehokkaampi, koko ajan kehittää tai saavuttaa jatkuvasti jotakin. Kiireestä ja tehokkuudesta on tullut jopa ihailtavia asioita.

Samaan aikaan yhä useampi kokee väsymystä ja riittämättömyyden tunnetta. Hetket, joissa voisi vain olla ja hengähtää, jäävät helposti kaiken muun alle.

Kiireen ja jaksamisen ristiriita

Elovena® on tänä keväänä mukana Mieli ry:n Mielinauha kampanjassa. Elovena® on aina ollut hyvän arjen puolella – ei pelkästään ravinnon, vaan kokonaisvaltaisen jaksamisen tukena. Mielenterveys ja siitä huolehtiminen ovatkin tärkeä osa kokonaisuutta. 

Arjen keskellä pysähtyminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se vaatii tietoista päätöstä ja usein myös uudenlaista suhtautumista omaan tekemiseen ja olemiseen. 

Kysyimme tietokirjailija ja seksuaaliterapeutti Joonas Pesoselta, miltä nykyajan kiirekulttuuri näyttää hänen silmissään  ja miten arjessa voisi oikeasti hidastaa ja pysähtyä nauttimaan myös pienistä hetkistä. 

Joonaksen mukaan kiire näkyy monella tasolla arjessa – erityisesti työelämässä ja tavassa, jolla olemme jatkuvasti tavoitettavissa.

“Viestintäkanavia on paljon, ja notifikaatiot pitävät meidät koko ajan hereillä. Tiedon pitäisi kulkea nopeasti ja meidän olla jatkuvasti saatavilla.”

Samalla kiire on saanut jopa ihailtavan sävyn.

“Kiireestä on tullut vähän kuin arvon mittari. Mutta samaan aikaan tiedämme, että aivot tarvitsevat hitautta ja lepoa. Siinä on aika iso ristiriita.”

Joonas kertoo pyrkivänsä rakentamaan omaa arkeaan eri lähtökohdista.

“Olen yrittänyt rakentaa työelämää vapaa-ajan ehdoilla. Välillä siitä tulee epäsuoria odotuksia – ikään kuin pitäisi olla jatkuvasti tuottava. Mutta ajattelen, että eräänlainen ‘laiskuus’ voi olla myös tapa jaksaa paremmin arjessa.”

Mitä pysähtyminen oikeastaan tarkoittaa?

Pysähtyminen ei ole suoritus

Pysähtymisen ei aina tarvitse tarkoittaa suuria elämänmuutoksia tai täydellistä irrottautumista arjesta. Se on enemmänkin taitoa olla hetkessä läsnä, nauttia pienistä arkisista asioista ja läheisistä ihmisistä, miettimättä liikaa tavoitteita, kasautuvia tehtäviä tai seuraavaa isompaa elämänvaihetta. 

Pysähtyminen on Joonaksen mukaan ennen kaikkea tietoista havainnointia.

“Se on sitä, että huomaa mihin oma aika ja elämä menee. Usein pysähtyminen tuntuu aluksi epämukavalta. Voi tulla helposti levottomuutta tai turhautumista.”

Moni täyttää epämukavat ja hiljaiset hetket nopeasti erilaisilla ärsykkeillä.

“Helposti ottaa puhelimen käteen tai laittaa jotain taustalle pyörimään. Mutta jos uskaltaa olla hetken siinä tunteessa ja omien ajatusten kanssa, voi huomata mitä sen alta löytyy. Ja mitä oikeasti tarvitsisi tai toivoisi. 

Pysähtyminen voi olla myös hyvin konkreettista.

“Se voi olla vaikka hetki luonnossa tai päivän läpikäynti illalla. Pysähtyminen on lopulta sitä, että pääsee hetkeksi itsensä äärelle.”

Miltä pysähtyminen näyttää arjessa?

Pysähtyminen kuulostaa usein hyvältä ajatukselta, mutta arjessa se voi tuntua yllättävän vaikealta. Jatkuva kiire ja velvoitteet vievät usein mennessään. Miltä pysähtyminen oikeasti näyttää käytännössä? Pyysimme Joonasta jakamaan muutaman yksinkertaisen näkökulman, joiden kautta pysähtymistä voi tuoda osaksi omaa arkea. 

Pysähdy hetkeksi – ilman ärsykkeitä

Yksi helpoimpia tapoja hidastaa on vähentää ärsykkeitä. Jokaisen olisi hyvä olla välillä hetki ilman puhelinta tai kuulokkeita.

“Erilaisten sisältöjen tehtävä on viedä meidän läsnäoloa hetkestä pois. Siksi on hyvä välillä tietoisesti olla ilman niitä ja myös tarkastella, miten ne vaikuttavat omaan mielialaan. Pienikin muutos voi riittää siihen, että pystyy olemaan paremmin hetkessä läsnä. Esimerkiksi makuuhuone voisi olla paikka, johon puhelinta ei veisi lainkaan.”

“On myös hyvä muistaa, että meillä jokaisella on paljon valtaa siihen, mitä sisältöä kulutamme ja kuinka paljon annamme sen vaikuttaa meihin. Sen vuoksi on hyvä välillä tarkistaa oma seurattavien lista ja mediapinta-ala: millaiset sisällöt tukevat omaa hyvinvointia ja mistä voisi tarvittaessa ottaa hieman etäisyyttä.”

Huomaa pienet hyvät hetket

Arjen pienet, hyvät hetket jäävät helposti huomaamatta. Usein siksi, että vaadimme itseltämme jatkuvasti enemmän.

“Huomaan myös omassa arjessani, että vaadin itseltäni helposti liikaa. Pienet onnistumiset jäävät huomaamatta, kun huomio menee siihen, mitä vielä pitäisi tehdä paremmin.”

Joonas kuvaa, kuinka riittämättömyyden tunne voi kääntää katseen pois siitä, mikä on jo hyvin. “Ajatellaan helposti, että ‘tämä on ihan ok, mutta voisi olla vielä vähän paremmin’. Että leivän päällä pitäisi olla vielä jotain lisää, jotta tämä olisi tarpeeksi.”

Pysähtyminen voi alkaa myös siitä, että opettelee ottamaan hyvän vastaan.

“Jos joku antaa kiitosta, sitä ei tarvitse ohittaa. Voi pysähtyä miettimään, mitä toinen on nähnyt – sellaista, mitä ei itse ehkä huomaa.”

Joonas muistuttaa, että läsnäolo ei ole vain ajatuksia, vaan myös kehollista kokemista.

“Olemme usein tosi paljon oman päämme sisällä. Mutta pysähtyminen voi olla myös sitä, että huomaa miltä kehossa tuntuu ja mikä tuntuu hyvältä juuri nyt.”

Pysähtyminen osaksi arjen rytmiä

Pysähtyminen ei tarkoita suuria muutoksia, vaan pieniä, toistuvia hetkiä päivän keskellä. Hetkistä, joissa ei tarvitse suorittaa mitään.

Sellainen hetki voi olla esimerkiksi rauhallinen aamupala ennen päivän kiireitä tai pieni hengähdystauko kesken työpäivän. Kun päivän saa aloittaa ilman kiirettä, jää samalla tilaa sekä ajatuksille että keholle herätä rauhassa.

Tasainen ja ravitseva aamiainen tukee jaksamista pitkälle päivään, mutta parhaimmillaan aamupala voi olla myös pieni pysähtymisen hetki. Aikaa, jolloin ei tarvitse vielä olla tehokas tai tavoitettavissa. Esimerkiksi aamupala hetkestä voi tehdä itselle helpomman valmistamalla sen valmiiksi jo edellisenä päivänä.

Joonaksen mukaan pysähtyminen lähtee lopulta siitä, että huomaa ne pienet asiat, jotka ovat jo tässä hetkessä läsnä.

“Voisi vaikka pysähtyä hetkeksi fiilistelemään eri aistien kautta: mitä näen, kuulen tai tunnen juuri nyt. Se tuo meidät yllättävän nopeasti tähän hetkeen.”

Ehkä pysähtyminen ei olekaan mitään suurta tai vaikeaa, vaan pieniä hetkiä, joissa antaa itselleen luvan vain olla.

Kokeile jo huomenna

Valitse yksi hetki päivästä ja jätä ylimääräiset häiriötekijät pois. Lähde esimerkiksi lyhyelle kävelylle ilman kuulokkeita – ja huomaa, mitä ympärilläsi tapahtuu.

Lue lisää aiheesta 💚

Joonas Pesonen

Joonas Pesonen on seksuaaliterapeutti, tietokirjailija, puhuja ja sisällöntuottaja, joka käsittelee kanavissaan muun muassa hyvinvointia, ihmissuhteita, tunteita ja miehisyyttä. Hänet tunnetaan myös Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijana.

Instagram: @pesojoonas
TikTok: @pesojoonas
Verkkosivut: www.pesojoonas.fi

Mieli ry & Mielinauha-kampanja

Mieli ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja kriisiauttamisen tukemiseksi Suomessa. Mielinauha-kampanjalla kerätään varoja mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen.

Instagram: @mielenterveys
TikTok: @mieliry
Verkkosivut: Mielilahjoitus